Oikeustieteellinen tiedekunta, HY

Opetuksen kehittämistä tiedekuntatasolla – oikeustieteellisen tiedekunnan opetuksen ja verkko-opetuksen laatutyö

Oikeustieteellisen tiedekunnan pilotti keskittyi selvittämään verkko-opetuksen laatutyön ja tiedekunnan muun opetuksen laatutyön yhteyksiä. Lisäksi arvioitiin VOPLA-hankkeessa kehitettyjen laatutyökalujen soveltuvuutta tiedekunnan kokoiseen yksikköön sekä verkko-opetuksen ja sen laadunarvioinnin kytkeytymiseen tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmään. Tiedekunta on vuoden 2005 syksyllä käynnistänyt systemaattisen opetuksen laadunhallintajärjestelmän rakentamisen. Laatutyö on pyritty organisoimaan n tiedekunnassa mahdollisimman demokraattisesti. Laatutyöhön on osallistunut tiedekuntaan perustettu laatutyöryhmän lisäksi opetuksen kehittämistoimikunta ja verkko-opetuksen tukihenkilöt.

Lue lisää oikeustieteellisen tiedekunnan pilotin taustoista ja tavoitteista

Toiminta ja tulokset

Pilottivuoden aikana oikeustieteellisessä tiedekunnassa kerättiin VOPLA-laatumatriisin avulla laadunvarmistusjärjestelmän kannalta oleellista tietoa nykytilasta ja nykyisistä käytännöistä (nykytilan kuvaus prosessinkuvauksineen) sekä sen perusteella kertyneitä tavoitteita ja kehittämiskohteita. Näiden jälkeen pohdittiin sitä, mitkä tekijät osoittavat tavoitteiden lähenevän (indikaattorit) ja kuinka tavoitteisiin pyrkimistä ja pääsemistä voidaan mitata ja arvioida.

Lapputaulutekniikka prosessien kuvaamisessa

Oikeustieteellisen tiedekunnan ydinprosesseja ovat

1. opetussuunnitelmatyö
2. opetuksen kehittäminen ja opettajille suunnattu tuki
3. opiskelijoiden tukeminen ja opiskelun tehostaminen
4. opetuksen arviointi.

Laatutyöryhmän työskentelyssä prosessien kuvaamisessa käytettiin niin sanottua lapputaulutekniikkaa. Työryhmän jäsenet saivat jokainen nipun tarralappuja. Työskentely aloitettiin pohtimalla yhdessä, ketkä vastaavat prosessiin liittyvistä asioista. Vastuutahot nimettiin ja kirjoitettiin lapuille, jotka koottiin fläppi papereista tehdyn taulun vasempaan reunaan. Prosessikuvaustyöskentely tehtiin aluksi yksilötyönä. Siinä jokainen pilkkoi mielessään prosessin palasiksi ja yhdelle lapulle kirjoitettiin vain yksi prosessiin kuuluva asia.

Kymmenen minuutin aikana jokainen kirjoitti lappuja niin monta kuin näki prosessiin kuuluvaksi. Näin haluttiin varmistaa, että prosessi käsitellään riittävän monesta ja erilaisesta näkökulmasta. Työryhmän vetäjä kokosi laput ja sijoitti ne taululle työryhmän ohjeistuksen mukaan vasemmalta oikealle eteneväksi prosessiksi, jossa asia ja vastuutaho sijaitsivat samalla korkeudella. Tästä paperiversiosta tehtiin PowerPointilla kuvaus. Tehtyä kuvausta kommentoitiin työryhmän seuraavassa kokouksessa ja siihen tehtiin tarvittavat muutokset.

Kehittämiskohteiden valinta

Nykytilan kuvaamisen jälkeen tehtiin tiedekuntaneuvostolle kehittämisehdotuksia ja mallinnettiin prosessikuvaus tavoitetilan mukaiseksi. Opetuksen suunnittelun ja palautteen keräämisen kehittämisehdotukset käsiteltiin ja hyväksyttiin tiedekuntaneuvostossa. Opetuksen ja oppimisen prosesseista ei tehty varsinaisia kehittämisehdotuksia, vaan alettiin kehittää tiedekunnan intranetiin opiskelijan ja opettajan tukisivustoa. Prosessikuvauksia tehdessä todettiin, että etenkin opetuksen toteutuksessa ja opiskelussa prosesseja on niin monta kuin on tekijöitäkin. Tästä syystä päädyttiin tarjoamaan opettajille ja opiskelijoille tietoa ja tukea omien työskentelytapojen kehittämiseksi.

Laatutyö konkretisoituu ruohonjuuritasolla

Oikestieteellisessä tiedekunnassa laatutyötä tehdään niin, että ylätasolla, työryhmissä ja tiedekunnan hallinnossa otetaan kantaa laatujärjestelmään ja sen suuntaviivoihin (prosessien kuvaus sekä tavoitteiden muodostaminen). Käytännön kehittämistyö tehdään laitostasolla pilotteina ja muina toteuttamishankkeina. Tiedekunnan kokoisessa yksikössä ei ole mielekästä toteuttaa laatutyötä koko tiedekunnan henkilöstön voimin. Pienistä puroista koostuu sitkeän kehittämistyön myötä suurempi virta. Esimerkiksi kotisivustojen toteuttamisen ja hyödyntämisen osalta on syntynyt pienempien aloitteiden ansiosta laajemmin hyödynnettyjä käytänteitä. Pienien yksiköiden ja verkostojen hyödyntäminen laatutyön toteutusvaiheessa on oleellista. Käytännön teot ovat laatutyössä tärkeitä, konkretisoituminen tapahtuu ruohonjuuritasolla. Toimivat esimerkit onnistumisista ovat olleet juuri sellaisia, joissa otetaan asia kerrallaan konkreettisen laatutyön kohteeksi ja keskitytään sen parantamiseen.

Laatumatriisi vai prosessikuvaus?

Tiedekunnan tavoitteet pilotoinnissa olivat testata tiedekuntatasolla VOPLA-laatumatriisien toimivuutta verkko-opetuksen laatua kehitettäessä, kehittää opetushenkilökunnan verkko-opetusvalmiuksia sekä lisätä verkko-opetuksen määrää tiedekunnassa ja hahmottaa mitä laadukkaalla oikeustieteellisellä opetuksella tarkoitetaan. Olemme pilotoinnin aikana perehtyneet opetuksen laatutyöhön syvemmin ja perusteellisemmin kuin mitä muutoin olisi tullut tehtyä. Verkko-opetuksen laatutyön integroinnista muuhun laatutyöhön (prosessikuvaukset ja Helsingin yliopiston tutkintotavoitteisen koulutuksen laatumatriisi) on ollut hyötyä tutkintotavoitteisen koulutuksen laatutyössä. VOPLA-laatumatriiseissa opetuksen taustaedellytykset tulevat hyvin esiin ja ne auttavat huomioimaan tarvittavat näkökulmat. Sen sijaan itse opetukseen liittyvät asiat tulevat havainnollisemmin kuvattua prosessikuvauksessa. Prosessikuvaus antaa kuvan opetustoiminnasta ja siitä, miten eri toiminnot järjestyvät. Se ei kuitenkaan anna samalla tavalla tukea indikaattoreiden ja mittareiden valinnalle kuin VOPLA-laatumatriisit.

Laatutyö hyödyttää arkipäivän työtä

Eri laatutyöskentelyprosessien vieminen rinnakkain osoitti tarpeelliseksi sen, että verkko-opetusta tarkastellaan omana asianaan laatutyötä tehtäessä. Verkko-opetuksen edellytykset, sen vaatimat resurssit, osaaminen, suunnittelu ja johtaminen on syytä ottaa huomioon erikseen. VOPLA-laatutyökalut antavat tähän tarkasteluun tärkeitä näkökulmia ja välineitä. Laatutyön konkreettisuus ja kehityshankkeiden välitön käynnistäminen ovat olleet mahdollisia pilotin tuella. Laatutyön yhdistyminen muuhun työhön on ollut oleellinen ja positiivinen asia: laatutyö hyödyttää muuta arkipäivän työtä, kuten opetuksen suunnittelua, palautteen keräämistä ja opetusta. Laadunarviointityön avulla verkko-opetuksen laadun edellytykset ovat tulleet tunnetuiksi myös johtotasolla, ja tiedekunnan johdon tuki onkin vahvistunut koko ajan.

Asenteet muuttuvat

Pilotointi on tukenut selvästi tiedekunnan tukihenkilötoimintaa. Muutamassa kuukaudessa opettajien osaamisen kehittäminen on tullut intensiivisemmäksi ja tukihenkilötoiminnasta on tullut visioiden mukaista: tukihenkilöihin osataan ottaa yhteyttä konkreettisissa tilanteissa, joissa verkko-opetusta hyödynnetään tai aletaan hyödyntää, ja näin verkko-opetuksen tukihenkilöt ovat voineet antaa tukea joustavasti vierihoitona. Uusiin tiloihin muuton ja intensiivisen informointi- ja perehdytystyön seurauksena on jo havaittavissa merkittävää kehitystä verkko-opetuksen hyödyntämisessä. Uusia kokeiluja on tehty aikaisempaa enemmän ja asenteet verkko-opetuksen hyödyntämiseen ovat muuttuneet myönteisemmiksi

Anne Haarala-Muhosen ja Anni Tuomela esitys pilottivuoden tuloksista  

Haarala-Muhonen, A., Tuomela, A., ja Wikberg, O. 2006. Opetuksen kehittämistä tiedekuntatasolla - oikeustieteellisen tiedekunnan opetuksen ja verkko-opetuksen laatutyö. Teoksessa A. Evälä, K. Karjalainen ja T. Rytkönen-Suontausta (toim.). Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä. Helsinki: Yliopistopaino.

Tämän sivun ja sen tiedostojen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi (by Vopla-hanketiimi & pilotit).