Linjakkaan opetuksen ja mielekkään oppimisen tunnuspiirteitä

Hyvän ja linjakkaan opetuksen tunnuspiirteitä Hyvän opetuksen arviointiprosessissa voidaan tarkastella miten opetusympäristö, opettajan pedagoginen ajatteluajattelu (sekä käsitykset että tieto ja reflektio), opetuksen suunnittelu ja opetusstrategiat ovat linjassa keskenään ja miten ne suhteutuvat opiskelijan oppimiseen. Näissä elementeissä yhdistyy opiskelijalähtöisyys ja opettajan reflektoiva työote. 1. Opetusympäristö Hyvä opettaja tiedostaa kontekstin merkityksen ja kykenee suhteuttamaan opetuksensa sitä vastaavaksi. Hyvä opettaja kykenee mukauttamaan opetusstrategioitaan huomioiden kyseessä olevat opiskelijat, sisällöt ja oppimisympäristön. Kysymyksiä opettajalle: Mikä on käsityksesi opetuskontekstista? Miten opetuskonteksti vaikuttaa opetuksen lähestymistapaasi? Missä määrin mukautat menettelytapojasi muuttuvien olosuhteiden mukaisesti? 2. Opettajan pedagoginen ajattelu ja oman opetuksen reflektointi Hyvä opettaja rohkaisee ymmärtävää oppimista ja haluaa kehittää myös opiskelijoiden elinikäisen oppimisen taitoja, kuten kriittistä ajattelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Hyvän opettajan huomion kohteena ovat opiskelijat, se, miten opiskelijat suhtautuvat oppimiseen ja se, millä tavoin opiskelijat käsittävät opiskeluympäristönsä. Kysymyksiä opettajalle: Näkyykö opetuksen suunnittelussasi ja strategioissasi viitteitä opiskelijalähtöisyydestä ja yrityksestä rohkaista ymmärtävään oppimiseen? Miten toteutat opiskelijalähtöistä opetuskäsitystä? Hyvät opettajat ovat myös hyviä opiskelijoita. Hyvä opetus on dynaamista, reflektiivistä ja jatkuvasti kehittyvää. Hyvä opettaja hallitsee opetettavan sisältöalueen ja tuntee oppilaansa sekä ne yleiset pedagogiset periaatteet, joiden avulla hän kykenee muuntamaan tieteenalan käsitteet opiskelijoille ymmärrettäväksi. Kysymyksiä opettajalle: Miten tiedät saavuttaneesi opetuksellesi asettamasi tavoitteet? Miten hyödynnät erilaisia opetustyylejä ja tapoja jäsentää tietoa? Missä määrin panostat asioiden selkeään esitystapaan? Miten arvioit verkko-opetusprosessia? Miten arvioit omaa työtäsi tässä prosessissa? Kuinka laajasti / kriittisesti arvioit omaa opetustasi? Miten omat arviosi opetuksestasi vaikuttavat opetuksesi kehittämiseen? 3. Opetuksen suunnittelu ja toteutus Hyvä opettaja turvautuu oman tieteenalansa kirjallisuuteen, tietoon opiskelijoiden oppimisesta ja opiskelijalähtöisen opetuksen periaatteisiin. Opetus on linjassa oppimistavoitteiden ja arvioinnin kanssa. Kysymyksiä opettajalle: Ovatko suunnitellut tavoitteet, oppimiskokemukset ja arviointi linjassa keskenään? Miten tavoitteet, opetusmenetelmät ja arviointi tukevat samalla toisiaan sekä opiskelijoiden syvälliseen ymmärrykseen tähtäävää oppimista? Ovatko määrittelemäsi tavoitteet realistisia, saavutettavia ja opiskelijalähtöisiä? Onko sinulla verkko-opetuksen kannalta tarvittavat pedagogiset ja tekniset taidot omaan työhönsä? Miten hyödynnät tarjolla olevia resursseja luodaksesi hyvän oppimisympäristön? Miten hyödynnät tutkimusta osana opetustasi? Käytätkö tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia strategioita? Miten sovellat valitsemiasi strategioita? Tukeeko opetusstrategiasi opiskelijalähtöisyyttä ja opiskelijoiden mielekästä oppimista? Opiskelijan opiskelutaidot verkko-opiskelussa Karjalainen (2005) toteaa, että opetustilanteissa opettajien tehtävänän on opetustekojen tekeminen ja opiskelijoiden tehtävänä oppimistekojen tekeminen. Oppimista ei seuraa suoraan opetuksesta vaan opiskelijan työskentelystä. Opettajan tulisi saada opiskelijat työskentelemään opittavaksi aiottujen asioiden parissa siten, että oppimista voisi tapahtua. Opetuksessa opiskelija tekee varsinaisen oppimisen ja siihen johtavat oppimisteot. Oppimaan oppimisen taito nähdäänkin nykyään koulutuksen yhtenä perustavoitteena. Opiskelijan opintopolun etukäteishahmottamista on tuettava ja opiskelijan tietoisuutta henkilökohtaisten valintojen yhteydestä opiskelukykyyn - ja toimintaan täytyy edistää. Seuraavassa esitellään, miten sekä opettaja että opiskelija voivat yhdessä toimia niin, että oppiminen olisi mahdollisimman hyvää ja mielekästä. IQ Learn -opiskelutaitotestin (IQ Form -projekti) avulla voit testata opiskelumotivaatiotaan, opiskelutapojaan, opiskelutaitojaan ja vahvuusalueitaan. Löydä oma oppimistyylisi (Satu Öystilä, Opi oppimaan 3) Niksejä opiskeluun auditiiviselle, kinesteettiselle ja visuaaliselle oppijalle: Kolme oppimistyyliä Artikkeli neljästä erilaisesta oppimistyylistä: Neljä erilaista oppijaa (Satu Öystilä, Opi oppimaan 4). Mielekäs oppiminen Hyvää oppimista voidaan luonnehtia opiskelijan syvälliseen ymmärtämiseen pyrkiväksi, merkitykselliseksi ja opiskelijan näkökulmasta mielekkääksi toiminnaksi. Konstruktivistinen oppimisnäkemys korostaa opiskelijan omaa ajattelua merkitysten muodostamisessa ja tulkinnassa. Oppimisen merkityksellisyyttä voidaan tarkastella mielekkään oppimisen mallin avulla. Mallissa on esitetty kriteereitä, jotka opetuksessa toteutuessaan auttavat lisäämään opiskelijan mielekkyyden kokemusta. Mielekkään oppimisen kriteerit on hyvä ottaa huomioon verkko-oppimisympäristön ja verkkomateriaalin suunnittelussa. Lähteet Biggs, J. (1996). Enhancing Teaching through Constructive Alignment. Higher Education, 32. Trigwell, K. (2001). Judging University Teaching. International Journal for Academic Development, 6:1, 65-73.

Tämän sivun käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi (by Vopla-hanketiimi & mainitut tekijät).