Laatukäsitteistöä

Tällä hetkellä kansallisesti sekä kansainvälisesti käytetään kahta termiä kun puhutaan laadusta, usein erottelematta niiden merkityksiä toisistaan. Laadunhallinta (quality management) ja laadunvarmistus (quality assurance) on monesti ymmärretty synonyymeiksi. Kansallisesti ja kansainvälisesti koulutuksen laadusta puhuttaessa on yleisemmin käytetty termiä laadunvarmistus. Se liitetään yleensä prosesseihin ja laatukriteereihin, joiden suhteen toimintojen laadukkuutta tarkastellaan. Laadunhallinta puolestaan viittaa laatujärjestelmien luomiseen ja hallintaan, se on näin ollen laadun yläkäsitteistöä.

VOPLA-hanke lähestyy laatua sekä laadunhallinnan että laadunvarmistuksen näkökulmasta. Laadunhallinta tarkoittaa sitä työtä, mitä tehdään yleisten laatujärjestelmien laatimiseksi, kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Laadunhallinnassa luodaan myös käsitteistöä laatutyölle. Laadunvarmistuksella puolestaan tarkoitetaan niitä prosesseja ja menetelmiä, joilla pyritään varmistamaan opetuksen ja oppimisen, oppimateriaalien sekä tukipalvelujen laadukkuus.

Seuraavassa esitellään koulutuksen laadunvarmistukseen liittyviä käsitteitä. On huomattava, että monista käsitteistä on useita määritelmiä. Tässä esitetään Korkeakoulutuksen laadunvarmistus -työryhmän valitsema tulkinta.

Arviointi
Arvon määrittäminen, arvon esiin nostaminen (engl. evaluation), tai tavoitteisiin vertaaminen, suorituksen "mittaaminen" (engl. assessment, esim. quality assessment). Arviointi voidaan ymmärtää myös prosessina, jonka tavoitteena on kehittämistarpeiden ja -ehdotusten esiin nostaminen.

Arviointikohde
Arvioitava toiminta ja sen laatu.

Arviointikriteeri
Arviointikriteerien avulla määritellään ne ehdot, joilla koulutuksen laadulliset ominaisuudet tai määrälliset tunnusluvut erotellaan toisistaan. Arviointikriteerit voivat olla kynnysehdon tyyppisiä tai ne voidaan skaalata. Kynnysehtoja on käytetty ammattikorkeakoulujen toimilupa- arvioinneissa ja erikoistumisopintojen akkreditoinnissa. Skaalattuja kriteerejä käytetään ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiden valinnassa. Arviointikriteerin rinnalla käytetään myös käsitettä arviointiperuste.

Arviointimalli (-menetelmä)
Arviointimallilla tai -menetelmällä tarkoitetaan amerikkalaiseen akkreditointimalliin perustuvaa lähestymistapaa, joka koostuu neljästä osasta:

1. Kansallinen tai muu ulkopuolinen arviointiorganisaatio,
2. Itsearviointi,
3. Vertaisarviointi arviointivierailuineen
4. Julkinen arviointiraportti

Arviointityyppi
Arviointityypit voidaan käyttötarkoituksen mukaan tiivistää neljään pääluokkaan:

1. Arviointi
2. Akkreditointi
3. Auditointi
4. Benchmarking

Näitä arviointityyppejä käytetään kolmen erilaisen kohteen eli organisaatioiden, koulutusohjelmien ja oppiaineiden arviointiin, ja niiden käyttötarkoitus voi vaihdella toiminnan kehittämisestä tilivelvollisuuden osoittamiseen.

Akkreditointi
Sana akkreditointi (latina: ad + credere) tarkoittaa luotettavaksi ja uskottavaksi esittämistä ja julkista ansioiden tunnustamista, jopa sanktioimista. Akkreditoinnilla tarkoitetaan yleensä joko virallista, muodolliseen vallankäyttöön liittyvää korkeakoulujen tai niiden tarjoamien ohjelmien hyväksymistä tai erilaisten laatuleimojen myöntämistä korkeakouluille tai niiden ohjelmille.

Auditointi
Sana audit tarkoittaa alun perin tilintarkastusta, josta se on laajentunut tarkoittamaan sekä
yleistä toiminnan arviointia että nimenomaan laadunvarmistusjärjestelmien arviointia. Auditointi on riippumatonta arviointia, jossa selvitetään, onko laadunvarmistusjärjestelmä tavoitteiden mukaista, tehokasta ja tarkoitukseen sopivaa. Korkeakoulujen arvioinnin yhteydessä puhutaan sekä laatuauditoinneista että akateemisista auditoinneista (quality audit, academic audit), mutta asiallisesti näiden kahden välillä ei ole eroa.

Benchmarking
Vertailuarviointia, jossa organisaatiot vertaavat toimintaansa ja prosessejaan toisen organisaation kanssa. Ideana on etsiä uusia ideoita tai hyviä tai parhaita käytänteitä (best practice). Vertailukumppani etsitään yleensä itseä jossakin suhteessa paremmasta organisaatiosta.

Itsearviointi
Yksikön tai organisaation omaan toimintaan, sen edellytyksiin ja tuloksiin kohdistuvaa
arviointia. Itsearviointi on keino kerätä tietoa arviointikohteesta ja työkalu korkeakouluille oman toimintansa kehittämiseen. Itsearviointi voi olla oma-aloitteista tai ulkopuolisen tahon edellyttämää. Systemaattisesti käytettynä itsearviointi lisää toimijoiden ymmärrystä.

Kehittävä arviointi
Kehittävällä arvioinnilla tarkoitetaan sellaisia arviointia, jonka tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä koulutustaan. Yhden tulkinnan mukaan kehittävää arviointia toteutetaan kysymällä koulutuksen järjestäjiltä keskeisiä arvioivia kysymyksiä ja soveltamalla arviointitoiminnan logiikkaa kehittämistarkoituksiin. Korkeakoulujen arviointineuvoston tulkinnan mukaan kehittävä arviointi on käyttäjälähtöinen prosessi, jossa arvioinnin menetelmä räätälöidään arvioinnin tavoitteiden, arvioitavan teeman ja osallistujien tarpeiden mukaan.

Koulutuksen laatu
Harveyn & Knightin (1996) mukaan korkeakoulutuksen laatua voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista:

Laatu voidaan määritellä poikkeuksellisuudeksi (exceptional) suhteessa käsitteeseen erinomaisuus (excellence). Tämä on yleinen tutkimuksen laatukäsitys.

Laatu voidaan määritellä täydellisyydeksi (perfection) silloin, kun laadulle on asetettu tasalaatuisuuteen, sääntöjen noudattamiseen ja virheettömyyteen liittyviä vaatimuksia. Tämä on yleinen hallinnon ja tavaratuotannon laatukäsitys.

Laatu voi merkitä tarkoituksenmukaisuutta (fitness for purpose) silloin, kun tavoitteena on täyttää sidosryhmien asettamat vaatimukset. Tämän laatukäsityksen toinen nimi on ns. asiakaslaatu. Tätä laatukäsitystä voidaan käyttää myös verrattaessa koulutusohjelmien sisältöä, menetelmiä ja oppimistuloksia sille asetettuihin tavoitteisiin tai sen tarkoitukseen (purpose).

Laatu voi merkitä arvoa (value for money) silloin, kun yksikkö, työnantaja tai toimisto toimii optimaalisesti suhteessa kustannuksiin. Tämä laatukäsitystä voidaan käyttää esiteltäessä jonkin toiminnon kustannus-hyöty-suhdetta veronmaksajille.

Laatu voi merkitä muutosta (transformation) silloin, kun tavoitteena on muutos nykytilasta ideaaliin tavoitetilaan. Tämä on lähinnä koulutuksen laatukäsitys.

Laatukulttuuri
Laatukulttuuri sisältää sekä laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet että yksilöllisen ja kollektiivisen sitoutumisen laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Laadunvarmistus
Laadunvarmistuksella tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään korkeakoulun, sen järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua.

Laatutyö
Laatutyö tarkoittaa usein samaa kuin laadunvarmistus, mutta joskus laatutyöllä viitataan myös laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen.

Laadunvarmistusjärjestelmä
Laadunvarmistusjärjestelmä tarkoittaa laadunvarmistuksen menettelytavoista muodostuvaa kokonaisuutta.

Vertaisarviointi
Yliopistojen perinteinen arviointimenetelmä on vertaisarviointi (peer review), joka perustuu tiedeyhteisön jäsenten asiantuntemukseen ja johtaa tieteellistä laatua koskevaan arvioon. Alun perin vertaisarviointia on käytetty tieteellisten artikkelien arviointiin, myöhemmin myös virkoja täytettäessä, rahoituspäätöksiä tehtäessä ja palautteen saamiseksi omasta toiminnasta.

Lähteet

Korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:6.

Sariola, J. & Evälä, A. (toim.) 2005. Verkko-opetuksen laatu yliopisto-opetuksessa. Verkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelu -hankkeen raportti I.

Tämän sivun ja sen tiedostojen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi (Vopla-hanketiimi & mainitut tekijät).