Laatumääritelmiä

Koulutuksen laadun käsite on koettu teoreettisesti ja metodologisesti hankalaksi, koska ilmiö on käsitteenä moniulotteinen ja monimerkityksinen. Lee Harvey ja Peter Knight ovat esittäneet koulutuksen laadusta seuraavanlaisen jaottelun:

Laatu on

1. poikkeuksellinen ilmiö, erinomaisuutta
2. virheettömyyttä
3. tarkoituksenmukaisuutta
4. vastinetta rahalle (kustannus-hyöty-ajattelu)
5. muutosta.  

Ian C Reid on todennut, että laatu poikkeuksellisuutena tarkoittaa maineikkainta yliopistoa, jossa on parhaat opiskelijat, resurssit, historia ja valmistuneet. Lähestymistapa on Reijo Raivolan mukaan ongelmallinen siksi, että laadun selkeät standardit puuttuvat jolloin johto ei voi kehittää laatua. Laadussa on kyse imagosta yhtä paljon kuin konkreettisista ominaisuuksista. Johdon tehtäväksi jääkin tässä ajattelussa ennemminkin imagon luominen kuin opetuksen tai opiskelun kehittäminen.

Laatu virheettömyytenä tarkoittaa koulutusorganisaatiolle laatukulttuurin synnyttämistä. Jokaisen koulutuksen vaiheen ja sisällön sekä toteutuksen tulee täyttää tietyt standardit, jotta se on laadukasta. Verkko-opetuksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat suunnittelun, opetuksen toteutuksen ja koulutusohjelmien arvioinnin sekä opettajille ja opiskelijoille tarjottavien palveluiden laatu. Verkko-opetuksen laatukriteerinä tämä tarkoittaa mm. sitä, että oppimisympäristöjen tulee olla opiskelijoiden saatavilla ja verkko-opetuksen tuen on oltava toimivaa.

Dirk Van Dammen mukaan tarkoituksenmukainen laatu on tällä hetkellä vallitseva määritelmä. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä laatua, joka suhteutuu tarkoitukseen ja tavoitteisiin. Tämä lähestymistapa korostaa laadunvarmistusta kontrollin ja kehittämisen keinona. Lähestymistavan tekee houkuttelevaksi se, että se on joustava ja mahdollistaa kehittämisen ja tehokkuuden näkökulmien huomioimisen. Ongelmallista tässä lähestymistavassa on laadun suhteellisuus, jonka seurauksena ulkoiset tekijät ja ajatus laadun minimikriteereistä jäävät huomiotta. Seurauksena on, että jokaisen yliopiston tai jopa erillisen laitoksen laadun kriteerit ovat erilaisia ja näin ollen vertailukelpoista tietoa ei ole saatavissa eikä benchmarking -toiminta ole mahdollista.

Laatu muutoksena viittaa kehittämistä painottavaan laatuajatteluun, joka painottaa organisaatioiden kykyä itseohjautuvaan ja itsearviointiin perustuvaan laadunhallinnan ja kehittämisen prosessiin. Kehittävä laatuajattelu sisältää ajatuksen laadusta jatkuvana parantamisena ja kehittämisenä. Hankalaksi jälkimmäisen lähestymistavan tekee se, että laadusta tulee kehittävässä näkökulmassa helposti ameebamainen ja epätarkkarajainen, vaikeasti mittava ilmiö.Laatukriteerien sijaan keskeistä on saada tavoitteiden mukaisia muutoksia. Laadunhallinnan keskeisiä toimijoita ovat tässä ajattelussa opettajat ja opiskelijat.

Vopla hankeryhmässä verkko-opetuksen laatu nähdään sekä tarkoituksenmukaisuutena että muutoksena (kehittämisenä). Tämä näkyy laatukäsikirjan sisällöissä ja laadunhallinnan vaiheittaisessa etenemisessä. Koko laatukäsikirjan sisältö tukee näitä kahta laadun käsitettä. Laatu nähdään tavoitteisiin ja tarkoitukseen sopivaksi tavaksi toimia sekä arvioida ja kehittää omaa toimintaa. Mikään ei kuitenkaan estä käyttäjiä ottamasta toista näkökulmaa laadunhallintaan. Laatu muutoksena tai jatkuvana kehittämisenä antaa mahdollisuuden käyttäjille muokata verkko-opetuksen laatukäsikirjaa ja sen sisältöjä omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti.

Lähteet

Harvey, L. & Knight, P.T. 1996. Transforming Higher Education. The Society for Research into Higher Education & Open University Press. Buckingham.

Koivula, S. 2002. Jumalainen laatu. Laatu organisaatiokulttuurisena sopusointuna. Oulun yliopiston opetus- ja opiskelijapalveluiden julkaisuja Sarja A 22. Oulun yliopistopaino. Oulu.

Martens, E. & Prosser, M. 1998. What constitutes high quality teaching and learning and how to assure it? Quality assurance in Education Volume 6 No 1, 28–36. 

Raivola, R. 1998. Miten varmistua professionaalisen työn laadusta? Teoksessa Oppimisen ja laadun kiasma. Toimittanut Parjanen M. Tampere University Press. Vammala. Sivut 13–31.

Reid, I. C. 2003. Quality goes online – new challenges for Distance Education. Kirjassa Quality Education @ a Distance. Edited by Davies G & Stacey E. Kluwer Academic Publishers. Massachusetts , 249–256.

Van Damme, D. 2003. Standards and indicators in instutional and programme accreditation in higher education. A conceptual framework and a proposal. Paper for UNESCO-CEPES project.

Tämän sivun ja sen tiedostojen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi (Vopla-hanketiimi & mainitut tekijät).